keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Virrat voisi nousta luovan talouden mansikkapaikaksi


Voisiko Virrat profiloitua luovan talouden kaupunkina? Luovuuden syvintä olemusta on etsitty niin luonnosta kuin kaavoituksestakin. Tampereen ammattikorkeakoulun Virtain viestinnän koulutusohjelman opiskelijat kokoontuivat marraskuusta alkaen viikoittain pohtimaan luovuuden olemusta paikallisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Työnimellä ”luovuuspraktiikka” kulkeneen projektin tulokset julkaistiin tiistaina.

Luovat alat ja kulttuuriyrittäjyys ovat nousevia aloja. Löytyisikö siivusta jotain myös Virroille? Opiskelijoiden tekemän SWOT-analyysin perusteella Virroilta löytyisi edellytyksiä kehittää luovien alojen toimintaa. Luovan talouden yritysten sijainnilla ei ole merkitystä, koska asiakkaat ovat joka tapauksessa eri puolella Suomea ja maailmaa. Omalla autolla liikuttaessa Virtain sijainti on edullinen, sillä Tampereelle, Jyväskylään ja Seinäjoelle matkaa kertyy vain hieman reilut sata kilometriä. Julkiset liikenneyhteydet sen sijaan ovat osoittautuneet ongelmallisiksi. Myös keskustan hiljentyminen ja tyhjät liiketilat tulisi pystyä käyttämään hyödyksi, ettei keskusta-alueen houkuttelevuus kärsisi. Entä miten virtolaiset suhtautuvat nuoriin kulttuuriyrittäjiin ja -yrityksiin?

Virtain heikkoutena nähdään erityisesti matkailun hyödyntämättömät mahdollisuudet sekä vähäinen vapaa-ajan mahdollisuuksien tarjonta. Viihtyäkseen paikkakunnalla luovan talouden yrittäjät kaipaavat myös tapahtumia ja erilaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Opiskelijat myös ilmaisivat kiinnostuksensa jo opiskeluvaiheessa osallistua paikallisten tapahtumien järjestämiseen ja projektien toteutukseen.

Opiskelijaryhmä listasi Virtain vahvuuksina luonnon, rauhallisen ja inspiroivan ilmapiirin, kaupungin vahvan koulutusrakenteen sekä kaupungissa ja erityisesti kylissä vallitsevan hyvän ryhmähengen ja elävän paikalliskulttuurin. Myös virtolaisesta perinteestä löytyisi paljon ammennettavaa tarinoiden muodossa. Kirkkaimpina esimerkkeinä paikallisista menneiden aikojen kuuluisuuksista ovat karhunkaataja Martti Kitunen ja valokuvaaja-toimittaja I.K. Inha.

Myös tuoreempia Virroilla koulutettuja kuuluisuuksia löytyy, sillä muun muassa Suomen Euroviisuedustajanakin nähty Teräsbetoni on perustettu yhtyeen jäsenten opiskellessa Virroilla digitaalista ääntä ja kaupallista musiikkia. Käsikirjoittamisen ja kuvallisen ilmaisun puolelta on viime vuosina puolestaan työllistytty näköalapaikoille eri televisio- ja tuotantoyhtiöihin, muun muassa Voicelle ja Yleisradioon. Ammattikorkeakoulun lisäksi Virroilla toimivat myös muun muassa Pirkanmaan ammattiopisto, Merikanto-musiikkiopisto ja lukiossa aloittava musiikkiteatterilinja avaa opiskelijoiden näkemyksen mukaan useita mahdollisuuksia koulutuksen saralla. Paikkakunnan koulutusmahdollisuuksia ja korkeakoulun sekä muiden oppilaitosten osaamista kaikki paikalliset eivät välttämättä vielä edes tunne.

Tampereen ammattikorkeakoulun viestinnän opetus on yrittäjäpainotteista ja esimerkiksi viime vuonna opiskelijat perustivat Virroille kymmenkunta uutta yritystä. Valmistumisen jälkeen moni yritys on kuitenkin siirtynyt Virroilta muualle. Virroille jääneet nuoret yrittäjät Teemu Kinnunen ja Antti Perälä kertoivat yritystensä toiminnasta ja toiveista. Kasvuhakuiset yritykset kaipaavat tällä hetkellä toimitiloja ja toivovat myös synergiahyötyjä muista luovan alan yrityksistä. Virtain kaupunki saa kiitosta yrittäjiltä asiallisesta ja tukevasta suhtautumisestaan alkavaan yrittäjään.

perjantai 19. maaliskuuta 2010

Maaseudun monipuolista yrittäjyyttä

Hei,

kiitos Jussille hienosta yhteenvedosta. Lisäys vielä Leenan yhteenvetolauseeseen:
"Miten kaupunki suhtautuu, jos tällainen mansikkapaikka tai sukkapöytä perustettaisiin?"

Linkissä kiinnostavia juttuja. Lukekaa ennen muuta: "pikkupaikkakunta antaa omaleimaisuutta".

Rentouttavaa viikonloppua toivotellen Helena


http://www.maaseutu.fi/fi/index/yrittajyys/yrittajaesimerkkeja.html

keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Luovuuspraktiikka & Politiikka 17.3.2010

(muistiinpanot tehnyt: Jussi Salli)


Tämänkertaiset vieraamme olivat Virtain kunnallispoliitikkoja, eli niitä, jotka ovat avainasemassa mahdollisen kulttuuriyrittämisen keskuksen syntymisen kannalta. Pirjo Alakaarre (Kokoomus), Vesa Postinen (SDP) sekä Olli Joutsenjärvi (Keskusta) jakoivat ajatuksiaan ja mielipiteitään luovasta yrittämisestä Virroilla. Alakaarre sanoi olevansa paikalla puhtaasti puoluettaan edustamassa, Joutsenjärvi kertoi olleensa koulumme luottamusmiehenä menneisyydessään, ja Postinen edusti sekä puoluettaan että Killinkosken kylää.


Vilkas keskustelumme kirvoitti vieraista seuraavanlaisia kommentteja liittyen yrittämiseen, Virtoihin ja yleensä kaikkeen:

- Liiketoimintasuunnitelman on oltava realistinen. TE-keskuksen asiantuntijat arvioivat yrityksen kannattavuutta, joka vaikuttaa ratkaisevasti työvoimatoimistosta saatavaan tukeen.

- Kaupunki tukee nuoria jäämään yrittäjiksi, siitä huolimatta että Virroilla ja lähikunnissa on rajalliset resurssit perustaa tuottoisa yritys.

- Yrittäjän on oltava tarkkana verottajan kanssa. Yrittäjä ei saa kuitenkaan pelätä toista yrittäjää, yhdistyminen on voimavara.

- Yrityksen perustamisessa käytettävä harkintaa mikäli sen haluaa perustaa Virroille. Kaupungilta löytyy kyllä toimitiloja, ja konsultaatiota, mutta aloituspääoman ja tukien kanssa ollaan heikommilla jäillä.

- Valmistuvia nuoria ei siis tueta rahallisesti

- Mahdollisia toimitiloja löytyy esimerkiksi Postin yläkerrasta. Tiloja piisaa muutenkin keskustan alueella, jotka ovat sekä kaupungin että yksityisten omistuksessa.

- Kaupungin kuorot käyttävät harjoitustiloinaan koulujen musiikkiluokkia sekä kirkkoa, Kotalan kylätalolla treenaa teatteri.

- Martinkarhun yläkerrassa yhtyesoittoa

- Virtain politiikka on suuryritysmyönteinen; niiden vastaanotto kuntaan on tehokkaampaa kuin pienyritysten.

- Valmistuvat medianomit ovat kuitenkin tervetulleita Virroille. Kulttuurikeskus nostaisi kunnan profiilia, lisäten esimerkiksi lomailijoiden uteliaisuutta kuntaa kohtaan.

- Kaikenlainen yhdistyminen nähdään voimavarana, niin mediayrittämisen keskittymän muodossa, kuin kuntienvälisen matkailutalouden.

- Markkinointi on helpompaa ja halvempaa useamman tahon kesken.

- Virroilla on ongelma matkailun kehittämisen suhteen kenties asenteessa. Vilkkaimpana lomakautena elokuun aikana paikat ovat kiinni, ja kysyntään ei vastata tarjonnalla.

- Vesireitit kuljettavat turisteja, mutta valitettavasti vesireitit ovat ainoa asia minkä matkailijat Virroista näkevät. He eivät pysähdy täällä ja tuo tänne rahojaan.

- Asenne on ongelmana monessa asiassa, jossa tunnutaan tarvitsevan luovuutta. Esimerkiksi uusien ideoiden esittely kaatuu yleensä totuttujen käytäntöjen mukavaan tuttuuteen, "näinhän täällä on aina tehty".

Tämän jälkeen Joutsenjärvi toi esiin Martti Kitusen, virtolaisen karhunkaatajan, jossa hänen mielestään on brändin aineksia.

- Kitusen ympärille voitaisiin rakentaa jos jonkinmoinen tivoli, teatteriesityksiä, matkamuistoja, jopa elokuvan, tehokasta kanootinvuokrausta, geokätkentää, patikointia ynnä muuta.

Kuinka nuoret sitten saamaan jäämään Virroille?

- Hiekkaranta elävöitetään, ohjelmatoimisto on hankittu.

- Kohderyhmän löytäminen avainasemassa

- Virroille kaivataan vähän "äksöniä" jotta nuoret kokevat sen yhtä vetovoimaisena kuin suurkaupungin sykkeen.

- Helena alkoi puhumaan.


Loppuun vielä maininta mieliämme liikuttaneesta Leenan kielikuvasta. Joutsenjärven tarinoidessa kilpailevista, lähellä toisiaan sijaitsevista mansikkaviljelmistä, Leena nappasi mansikat ja vertasi niitä osuvasti projektin päätarkoitukseen, eli jonkinlaiseen mediayrittämisen kommuniin. Hienoa!

Arkkitehti

Arkkitehti Esko Räntilä näytti keskustelun aluksi kuvasarjan jossa esiteltiin rakennuksia, siltoja ja patsaita. Huomioimme miten mm. valaistus vaikuttaa siihen, miten ihmiset kokevat arkkitehtuuriin. Kuvia oli Bilbaosta, jossa oli paljon inspiroivia kohteita, sekä Suomesta Kiasma miellyttää joiltakin osin arkkitehdin silmää. Mukana oli myös Eskon omia luomuksia, esim. Virtain kirjasto ja Ylistaron liikuntahalli. Esko näytti tekemäänsä taideteosta, johon vaimo oli hänet innoittanut. Hän mainitsi, että inspiraatio tulee tai sitä voi pakottaa tekemällä jotain luovaa.

Arkkitehtuuriin ja inspiraatioon liittyy vahvasti taide ja vaikutteet. Ympäristö on huomioitava suunniteltaessa rakennusta. Virroilla kulttuuritalolle olisi tilausta, tilaa ja asemakaavatkin on tehty muutettavaksi. Vieraileva tähti Juha Västi leiskautti ilmoille idean rytmikorjaamon tyylisestä tilasta bändeille ja esityksille. Asia osoittautui aika kokonaisvaltaiseksi yöpymismahdollisuuksia myöten, että keskustelu tyrehtyi.

Keskustelussa kuitenkin tuli ilmi, että studiotilaa on todella vähän harrastus tai vuokrauskäyttöön. Kulttuuritalossa voisi olla vuokrattavaa stuodiotilaa. Lisäksi yrittäjille tulisi olla työtilaa sekä yhteistä tilaa, jossa voisi järjestää näyttelyitä, tapahtumia tms. Tiloissa voisi olla mukana muitakin toimijoita esim. infopisteitä. Rahoituksesta riippuen tällaisen hankkeen toteuttamisen suunnitteluvaihe veisi noin 2 vuotta.

Leena Petman

keskiviikko 24. helmikuuta 2010

Pieniä ihmeitä -seminaarin aineisto

Hei,

osallistuin tammikuussa Tampere-talossa järjestettyyn luovien alojen kehittämistä käsittelevään seminaariin. Linkissä aineisto, johon kannattaa tutustua!
Helena

http://www.luovasuomi.fi/index.php/tapahtumia/pieniaihmeita

tiistai 23. helmikuuta 2010

Muistio 17.2.2010 Aluekehitys

Vieraanamme oli Arto Pirttilahti, Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistyksen toiminnanjohtaja.
Alueeseen kuuluu Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Ruovesi ja Virrat eli yhteensä noin 26 000 asukasta.

Aluksi Arto Pirttilahti esitteli Ylä-Pirkanmaan seutuyhditystä.He keskittyvät aluekehittämiseen eli he edistävät maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ohjaamalla kehittämistoimintaa ja varmistamalla ohjelmien toteutukseen tarvittavat rahoituspäätökset.Näiden kautta luodaan edellytyksiä elinkeinoelämän kehittymiselle ja saavutetaan maakunnan asukkaiden hyvinvointia edistäviä tavoitteita. Tämä kehitystyö perustuu alueiden olemassa oleviin vahvuuksin. Osaaminen, kestävä kehitys sekä elinkeinotoiminnan ja työllisyyden vahvistuminen ovat keskeisiä asioita aluekehittämisessä.

Tällä hetkellä aluekehittämisessä on menossa yrittäjyyden kehittäminen, maakuntakorkeakoulun kehittäminen, muovialan tuotekehityksen hanke ja matkailun kehittäminen.
Koko eli koheesio ja kilpailukykyohjelma:Ohjelman tavoitteena on tiivistää kuntien, yrittäjien ja kehittämisorganisaatioiden välistä yhteistyötä eri aluetasoilla,
sekä luoda uusia aluekehittämisen toimintatapoja. Toimenpiteet kohdennetaan ohjelma-alueen kuntien omien vahvuuksien voimistamiseen.
Demo-verkosto:Verkoston tehtävänä on tukea alueiden omaa kehittämistyötä edistämällä kokemustenvaihtoa, etsimällä uusia avauksia rakenteellisten muutosten hallintaan sekä
käynnistämällä alueellisia ja teemallisia kehittämishankkeita.
Ylä-Pirkanmaalla pureudutaan mm. ikääntyviin ihmisii, kinka heille saadaan hyvät palvelut. Ylä-pirkanmaalla onkin kymmenes sija "kilpailussa", jossa tarkastellaan mihin alueille yli 55-vuotiaat muuttavat. Ikääntyvien ihmisten ongelmien lisäkis pureudutaan myös kysymykseen, kuinka nuorempi sukupolvi saadaan tulemaan alueelle tai jäämään alueelle.

Aluekehityssuunnittelu

-Maakuntasuunnitelma-> sisältää tulevaisuuskuvan ja toimintastrategian. On pohja alueen kaikelle suunnittelulle.
-Maakuntaohjelma -> 4 vuoden suunnitelma, jossa kohdennettuja suunnitelmia
-Toteutumissuunnitelma Kehittämisrahoitus -> päivitetään vuosittain, katsotaan mihin rahat menee
-Seutusuunnitelma
-Kuntastrategiat-> haastatellaan kuntalaisia ja he tuovat ideoita ja innovaatioita

Pirttilahti korostikin kansalaisaktiivisuutta, sitä ei voi ikinä olla liikaa. Esimerkkinä Karhu-ooppera, joka toteutui kansalaistoimintana ja jota aluekehitys lähti rahallisesti tukemaan.

Osoitteessa http://www.ylapirkanmaa.fi/ voi käydä tutustumassa paremmin seutuyhteisön sivuihin ja aluekehitykseen.
Pirttilahti suositteli myös kiinnostuneita kirjoittamaan googleen aluekehitys ja kaksi ensimmäistä osumaa aiheesta ovat hänen mielestään vallan mainioita esityksiä kyseisestä aiheesta.

Arto oli kiinnostunut, kuinka me oppilaat Virroilla viihdymme ja kaipaammeko mitään lisää.
Muuten viihtyvyys oli hyvä, mutta tapahtumia, uimahallia ja lisää kauppoja kaivattiin.

Mitä etuja nuori saa siitä, että perustaa firman Virroille?
-Poko-rahoitus: alle kymmenen hengen firmaan, 35 % investointeihin rahaa.
-Maaseutuosasto ja TE-keskus (näistä ei tarkempia tietoja)
-MW-kehitys: Mänttä-Vilppulan yrityskehitysyhtiö.
On apuna yrityksen toimitilojen ja työvoiman etsinnässä, liiketoiminnan kehittämisessä, erilaisten rahoitusratkaisuiden rakentamisessa ja uuteen ympäristöön kotiuttamisessa.
-Virtain yrityspalvelu/Tekes

Ja lopuksi vielä http://sammallammas.fi/. Tältä löytyy Arto Pirttilahden vaimon luova yritys.