Maaseudun monipuolista yrittäjyyttä

Hei,

kiitos Jussille hienosta yhteenvedosta. Lisäys vielä Leenan yhteenvetolauseeseen:
"Miten kaupunki suhtautuu, jos tällainen mansikkapaikka tai sukkapöytä perustettaisiin?"

Linkissä kiinnostavia juttuja. Lukekaa ennen muuta: "pikkupaikkakunta antaa omaleimaisuutta".

Rentouttavaa viikonloppua toivotellen Helena


http://www.maaseutu.fi/fi/index/yrittajyys/yrittajaesimerkkeja.html

Luovuuspraktiikka & Politiikka 17.3.2010

(muistiinpanot tehnyt: Jussi Salli)

Tämänkertaiset vieraamme olivat Virtain kunnallispoliitikkoja, eli niitä, jotka ovat avainasemassa mahdollisen kulttuuriyrittämisen keskuksen syntymisen kannalta. Pirjo Alakaarre (Kokoomus), Vesa Postinen (SDP) sekä Olli Joutsenjärvi (Keskusta) jakoivat ajatuksiaan ja mielipiteitään luovasta yrittämisestä Virroilla. Alakaarre sanoi olevansa paikalla puhtaasti puoluettaan edustamassa, Joutsenjärvi kertoi olleensa koulumme luottamusmiehenä menneisyydessään, ja Postinen edusti sekä puoluettaan että Killinkosken kylää.

Vilkas keskustelumme kirvoitti vieraista seuraavanlaisia kommentteja liittyen yrittämiseen, Virtoihin ja yleensä kaikkeen:

- Liiketoimintasuunnitelman on oltava realistinen. TE-keskuksen asiantuntijat arvioivat yrityksen kannattavuutta, joka vaikuttaa ratkaisevasti työvoimatoimistosta saatavaan tukeen.

- Kaupunki tukee nuoria jäämään yrittäjiksi, siitä huolimatta että Virroilla ja lähikunnissa on rajalliset resurssit perustaa tuottoisa yritys.

- Yrittäjän on oltava tarkkana verottajan kanssa. Yrittäjä ei saa kuitenkaan pelätä toista yrittäjää, yhdistyminen on voimavara.

- Yrityksen perustamisessa käytettävä harkintaa mikäli sen haluaa perustaa Virroille. Kaupungilta löytyy kyllä toimitiloja, ja konsultaatiota, mutta aloituspääoman ja tukien kanssa ollaan heikommilla jäillä.

- Valmistuvia nuoria ei siis tueta rahallisesti

- Mahdollisia toimitiloja löytyy esimerkiksi Postin yläkerrasta. Tiloja piisaa muutenkin keskustan alueella, jotka ovat sekä kaupungin että yksityisten omistuksessa.

- Kaupungin kuorot käyttävät harjoitustiloinaan koulujen musiikkiluokkia sekä kirkkoa, Kotalan kylätalolla treenaa teatteri.

- Martinkarhun yläkerrassa yhtyesoittoa

- Virtain politiikka on suuryritysmyönteinen; niiden vastaanotto kuntaan on tehokkaampaa kuin pienyritysten.

- Valmistuvat medianomit ovat kuitenkin tervetulleita Virroille. Kulttuurikeskus nostaisi kunnan profiilia, lisäten esimerkiksi lomailijoiden uteliaisuutta kuntaa kohtaan.

- Kaikenlainen yhdistyminen nähdään voimavarana, niin mediayrittämisen keskittymän muodossa, kuin kuntienvälisen matkailutalouden.

- Markkinointi on helpompaa ja halvempaa useamman tahon kesken.

- Virroilla on ongelma matkailun kehittämisen suhteen kenties asenteessa. Vilkkaimpana lomakautena elokuun aikana paikat ovat kiinni, ja kysyntään ei vastata tarjonnalla.

- Vesireitit kuljettavat turisteja, mutta valitettavasti vesireitit ovat ainoa asia minkä matkailijat Virroista näkevät. He eivät pysähdy täällä ja tuo tänne rahojaan.

- Asenne on ongelmana monessa asiassa, jossa tunnutaan tarvitsevan luovuutta. Esimerkiksi uusien ideoiden esittely kaatuu yleensä totuttujen käytäntöjen mukavaan tuttuuteen, "näinhän täällä on aina tehty".

Tämän jälkeen Joutsenjärvi toi esiin Martti Kitusen, virtolaisen karhunkaatajan, jossa hänen mielestään on brändin aineksia.

- Kitusen ympärille voitaisiin rakentaa jos jonkinmoinen tivoli, teatteriesityksiä, matkamuistoja, jopa elokuvan, tehokasta kanootinvuokrausta, geokätkentää, patikointia ynnä muuta.

Kuinka nuoret sitten saamaan jäämään Virroille?

- Hiekkaranta elävöitetään, ohjelmatoimisto on hankittu.

- Kohderyhmän löytäminen avainasemassa

- Virroille kaivataan vähän "äksöniä" jotta nuoret kokevat sen yhtä vetovoimaisena kuin suurkaupungin sykkeen.

- Helena alkoi puhumaan.

Loppuun vielä maininta mieliämme liikuttaneesta Leenan kielikuvasta. Joutsenjärven tarinoidessa kilpailevista, lähellä toisiaan sijaitsevista mansikkaviljelmistä, Leena nappasi mansikat ja vertasi niitä osuvasti projektin päätarkoitukseen, eli jonkinlaiseen mediayrittämisen kommuniin. Hienoa!

Arkkitehti

Arkkitehti Esko Räntilä näytti keskustelun aluksi kuvasarjan jossa esiteltiin rakennuksia, siltoja ja patsaita. Huomioimme miten mm. valaistus vaikuttaa siihen, miten ihmiset kokevat arkkitehtuuriin. Kuvia oli Bilbaosta, jossa oli paljon inspiroivia kohteita, sekä Suomesta Kiasma miellyttää joiltakin osin arkkitehdin silmää. Mukana oli myös Eskon omia luomuksia, esim. Virtain kirjasto ja Ylistaron liikuntahalli. Esko näytti tekemäänsä taideteosta, johon vaimo oli hänet innoittanut. Hän mainitsi, että inspiraatio tulee tai sitä voi pakottaa tekemällä jotain luovaa.

Arkkitehtuuriin ja inspiraatioon liittyy vahvasti taide ja vaikutteet. Ympäristö on huomioitava suunniteltaessa rakennusta. Virroilla kulttuuritalolle olisi tilausta, tilaa ja asemakaavatkin on tehty muutettavaksi. Vieraileva tähti Juha Västi leiskautti ilmoille idean rytmikorjaamon tyylisestä tilasta bändeille ja esityksille. Asia osoittautui aika kokonaisvaltaiseksi yöpymismahdollisuuksia myöten, että keskustelu tyrehtyi.

Keskustelussa kuitenkin tuli ilmi, että studiotilaa on todella vähän harrastus tai vuokrauskäyttöön. Kulttuuritalossa voisi olla vuokrattavaa stuodiotilaa. Lisäksi yrittäjille tulisi olla työtilaa sekä yhteistä tilaa, jossa voisi järjestää näyttelyitä, tapahtumia tms. Tiloissa voisi olla mukana muitakin toimijoita esim. infopisteitä. Rahoituksesta riippuen tällaisen hankkeen toteuttamisen suunnitteluvaihe veisi noin 2 vuotta.

Leena Petman